Tietoinen nukahtaminen ja herääminen
Katkeaako
yhteys todelliseen itseen, kun me heräämme maailmaan? Ihminen tulee unen
maailmasta takaisin fyysiseen kehoonsa ja aloittaa uuden päivän
touhukkaana. Hän on unen aikana latautunut
hengen maailmassa, sillä unen tasoilla vieraillaan joka kerta syvemmän
olemassaolon tasoilla. Kun ihminen herää, yhteys hengen maailmaan
näyttää katkeavan, sillä ihminen ei muista vierailuaan korkeampaan
todellisuuteen.
Yhteys ei kuitenkaan tosiasiassa katkea, vaan ainoastaan ihmisen
tietoisuus siitä katkeaa.
Kun ihminen on yhä enemmän tietoinen siitä, että uni on vierailu korkeampiin todellisuuksiin, hän ei tietoisuudessa katkaise yhteyttä näihin maailmoihin. Hän herää ja ymmärtää nyt siirtyneensä takaisin ihmiskehoon virkistävän unijakson jälkeen. Ajatus siitä, että ollaan ensin liikuttu muille olemassaolon tasoille nukahtaessa ja aamulla palattu takaisin kehoon, tuo arki-tietoisuutemme yhä lähemmäksi meitä ympäröivää hengen maailmaa. Näin ihminen alkaa yhdistää omaa arkeaan henkiseen todellisuuteen.
Henkinen todellisuus tietysti on koko ajan myös ihmisen arjessa. Vähitellen ihminen alkaakin yhä enemmän tuomaan henkistä osaksi normaalia arkeaan. Tapahtuu ajatuksellinen muutos sekä nukahtamisessa että heräämisessä uuteen päivään. Emme enää vain katoa jonnekin nukahtamisessa ja tule tiedottamasti päivätajuntaan herätessä, vaan ihminen tiedostaa minne hän unessa liikkuu ja miksi. Näin ihminen alkaa nukahtaa ja herätä tietoisemmin.
Unen maailma ja se mitä siellä tapahtuu tulee yhä tärkeämmäksi osaksi elämää. Elämä ei enää ole vain päivätajunnan hereilläoloa. Sen sijaan tiedämme, että unen taso on todellisuudessa mitä suuremmassa määrin aktiivista toimintaa, joka valmistaa ja tukee arkielämäämme. Kun tietoisuus tästä lisääntyy, on mahdollista saada jopa väläys ihmeellisestä hengen maailmasta, jonne unessa joka yö siirrymme. Valveillaolon ja unen rajamaastot voivat tuoda hetkeksi tietoiseen mieleemme täysin mieleen palautettavia sirpaleita henkisestä maailmasta. Tämä maailma ympäröi meidät heti, kun irtoamme fyysisestä kehosta nukahtaessa.
Tietoinen nukahtaminen ja herääminen on sitä, että ihminen tietää, mistä nukahtamisessa ja heräämisessä on kyse. Alamme arvostaa yhä enemmän unen maailmaa sekä myöskin hereillä-olon jaksoja. Näemme, että meitä ympäröi valtava ohjaava järjestelmä, joka pyrkii herättämään tietoisuutemme elämämme arjessa.
Ennen kuin voimme alkaa saada tietoisempia kokemuksia hengen maailmasta unen tasolla, meidän on tiedostettava arkiajatuksessamme unen maailman merkitys. Siksi ajatustyö tulee tässä asiassa ensin. Ajatuksella muutamme vääriä ohjelmointeja siitä, mitä unen maailma on ja miksi. Henkisen maailman tuominen omaan arkeemme, on siten myös tietoisuutta unen maailman suuresta henkisestä merkityksestä.
Unen maailman; heräämisen ja nukahtamisen merkityksen avaaminen rakentaa myös siltaa kuolemaan. Kuolemassa jätämme nykyisen kehomme lopullisesti siirtyessämme henkiseen valtakuntaan. Nukahdamme siis kuolemassa lopullisesti siihen samaan unen valtakuntaan, josta aina palasimme elämämme aikana takaisin aamuisin tuttuun kehoomme. Heräämisen ja nukahtamisen mysteerin tietoinen avaaminen avaa näin myös kuoleman käsitettä. Valmistamme itseämme siten yhä enemmän vaiheeseen, jossa ihminen tiedostaa kuoleman olevan pimeän ja mustan lopun sijasta avautuminen ja siirtyminen hengen valtakuntaan.
Kun ihminen on yhä enemmän tietoinen siitä, että uni on vierailu korkeampiin todellisuuksiin, hän ei tietoisuudessa katkaise yhteyttä näihin maailmoihin. Hän herää ja ymmärtää nyt siirtyneensä takaisin ihmiskehoon virkistävän unijakson jälkeen. Ajatus siitä, että ollaan ensin liikuttu muille olemassaolon tasoille nukahtaessa ja aamulla palattu takaisin kehoon, tuo arki-tietoisuutemme yhä lähemmäksi meitä ympäröivää hengen maailmaa. Näin ihminen alkaa yhdistää omaa arkeaan henkiseen todellisuuteen.
Henkinen todellisuus tietysti on koko ajan myös ihmisen arjessa. Vähitellen ihminen alkaakin yhä enemmän tuomaan henkistä osaksi normaalia arkeaan. Tapahtuu ajatuksellinen muutos sekä nukahtamisessa että heräämisessä uuteen päivään. Emme enää vain katoa jonnekin nukahtamisessa ja tule tiedottamasti päivätajuntaan herätessä, vaan ihminen tiedostaa minne hän unessa liikkuu ja miksi. Näin ihminen alkaa nukahtaa ja herätä tietoisemmin.
Unen maailma ja se mitä siellä tapahtuu tulee yhä tärkeämmäksi osaksi elämää. Elämä ei enää ole vain päivätajunnan hereilläoloa. Sen sijaan tiedämme, että unen taso on todellisuudessa mitä suuremmassa määrin aktiivista toimintaa, joka valmistaa ja tukee arkielämäämme. Kun tietoisuus tästä lisääntyy, on mahdollista saada jopa väläys ihmeellisestä hengen maailmasta, jonne unessa joka yö siirrymme. Valveillaolon ja unen rajamaastot voivat tuoda hetkeksi tietoiseen mieleemme täysin mieleen palautettavia sirpaleita henkisestä maailmasta. Tämä maailma ympäröi meidät heti, kun irtoamme fyysisestä kehosta nukahtaessa.
Tietoinen nukahtaminen ja herääminen on sitä, että ihminen tietää, mistä nukahtamisessa ja heräämisessä on kyse. Alamme arvostaa yhä enemmän unen maailmaa sekä myöskin hereillä-olon jaksoja. Näemme, että meitä ympäröi valtava ohjaava järjestelmä, joka pyrkii herättämään tietoisuutemme elämämme arjessa.
Ennen kuin voimme alkaa saada tietoisempia kokemuksia hengen maailmasta unen tasolla, meidän on tiedostettava arkiajatuksessamme unen maailman merkitys. Siksi ajatustyö tulee tässä asiassa ensin. Ajatuksella muutamme vääriä ohjelmointeja siitä, mitä unen maailma on ja miksi. Henkisen maailman tuominen omaan arkeemme, on siten myös tietoisuutta unen maailman suuresta henkisestä merkityksestä.
Unen maailman; heräämisen ja nukahtamisen merkityksen avaaminen rakentaa myös siltaa kuolemaan. Kuolemassa jätämme nykyisen kehomme lopullisesti siirtyessämme henkiseen valtakuntaan. Nukahdamme siis kuolemassa lopullisesti siihen samaan unen valtakuntaan, josta aina palasimme elämämme aikana takaisin aamuisin tuttuun kehoomme. Heräämisen ja nukahtamisen mysteerin tietoinen avaaminen avaa näin myös kuoleman käsitettä. Valmistamme itseämme siten yhä enemmän vaiheeseen, jossa ihminen tiedostaa kuoleman olevan pimeän ja mustan lopun sijasta avautuminen ja siirtyminen hengen valtakuntaan.
